< TAKAISIN

Aihealue

Peli rakentuu kolmen pääpolun ympärille: Nämä kolme yleistä teemaa on valittu paitsi siksi, että ne ovat nykyään niin vahvasti esillä, ja siksi, että on tärkeää välittää nämä käsitteet uusille sukupolville, myös siksi, että näiden kolmen yleisen teeman avulla on mahdollista ”sitouttaa” samalla tavalla kaikkien kumppanimaiden yleisö (ja yleisesti ottaen tavoittaa kaikki potentiaaliset käyttäjät) lisäämällä resursseja, teoksia tai sisältöjä, jotka kuuluvat kaikkien kumppanimaiden visuaalisiin, kuvallisiin, kaunokirjallisiin ja kulttuurisiin perinteisiin.

Kestävä kehitys ja kestävän kehityksen tavoitteet: Paremman tulevaisuuden suunnitelma

Sitoutuminen kestävään kehitykseen ilmenee maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen tavoitteissa, jotka ovat 17 toisiinsa liittyvää tavoitetta, jotka Yhdistyneet Kansakunnat on asettanut osana Agenda 2030:aa. Kestävän kehityksen tavoitteet muodostavat kattavan kehyksen, jonka avulla voidaan vastata ihmiskunnan kiireellisimpiin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöhaasteisiin. Ne tarjoavat kansakunnille, organisaatioille ja yksilöille tiekartan, jonka avulla ne voivat yhdessä edistää kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta.

Kestävän kehityksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden yhteensovittaminen

Kestävän kehityksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden välinen yhteys on syvällinen, sillä kestävän kehityksen tavoitteet kiteyttävät laajan kirjon pyrkimyksiä, jotka ovat linjassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Kukin tavoite edustaa jotakin tiettyä puolta kohtaamistamme globaaleista haasteista, jotka vaihtelevat köyhyyden ja nälän poistamisesta puhtaan veden ja sanitaation varmistamiseen, ihmisarvoisen työn ja talouskasvun edistämiseen sekä ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Esimerkiksi tavoitteessa 4 (Laadukas koulutus) korostetaan osallistavan ja tasa-arvoisen koulutuksen merkitystä kaikille ja elinikäisten oppimismahdollisuuksien edistämistä. Tämä sopii saumattomasti yhteen yleisen kestävyyden sosiaalisen kestävyyden näkökulman kanssa. Samoin tavoite 7 (kohtuuhintainen ja puhdas energia) vastaa ympäristöulottuvuutta ja korostaa kestäviin ja uusiutuviin energialähteisiin siirtymisen merkitystä.

Kestävän kehityksen tavoitteet vahvistavat kestävän kehityksen kokonaisvaltaista luonnetta edistämällä yleismaailmallista ohjelmaa, jossa yhdistyvät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöulottuvuudet. Koulutuksella on keskeinen rooli tässä toisiinsa kytkeytyvässä lähestymistavassa, sillä se on muutoksen katalysaattori ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen liikkeellepaneva voima.

Koulutuksen keskeinen rooli kestävän kehityksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä

Koulutus on sekä keskeinen tavoite että tehokas väline kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Se toimii muutosvoimana, joka voi antaa yksilöille tiedot, taidot ja arvot, joita tarvitaan kestävän kehityksen edistämiseen. Oppilaitoksilla kaikilla tasoilla, peruskouluista yliopistoihin, on tärkeä rooli ympäristönsuojelun, sosiaalisen vastuun ja eettisten liiketoimintakäytäntöjen vaalimisessa.

Kestävän kehityksen sisällyttäminen opetussuunnitelmaan antaa opiskelijoille syvällisen ymmärryksen maailman toisiinsa kytkeytyvistä haasteista ja edistää ajattelutapaa, jossa pitkän aikavälin hyvinvointi on tärkeämpää kuin lyhyen aikavälin hyödyt. Sisällyttämällä kestävän kehityksen periaatteet ja kestävän kehityksen tavoitteet opetukseen annamme tuleville sukupolville mahdollisuuden tulla myönteisen muutoksen tekijöiksi, jotka kykenevät käsittelemään monimutkaisia kysymyksiä kokonaisvaltaisesta näkökulmasta.

Oppilaitokset voivat itse olla esimerkkinä kestävistä käytännöistä ja toimia elävinä laboratorioina ympäristöystävälliselle teknologialle, sosiaalista osallisuutta edistäville aloitteille ja vastuulliselle hallinnolle. Näin ne eivät ainoastaan edistä suoraan tiettyjen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, vaan toimivat myös malleina laajemmalle yhteiskunnalliselle muutokselle.

Kokonaisvaltaisen koulutuksellisen lähestymistavan merkitys

Kokonaisvaltainen koulutuslähestymistapa kattaa opetussuunnitelman sisällön lisäksi myös oppilaitosten eetoksen ja kulttuurin. Siihen kuuluu kriittisen ajattelun, luovuuden ja maailmankansalaisuuden tunteen edistäminen. Opiskelijoita olisi kannustettava kyseenalaistamaan kestämättömiä käytäntöjä, ehdottamaan innovatiivisia ratkaisuja ja hyväksymään monimuotoisuus sen kaikissa muodoissa.

Lisäksi koulutuksessa olisi korostettava kestävän kehityksen tavoitteiden keskinäisiä yhteyksiä ja havainnollistettava, miten edistyminen yhdellä alalla voi vaikuttaa myönteisesti muihin. Esimerkiksi eriarvoisuuden vähentäminen (tavoite 10) voi edistää köyhyyden vähentämistä (tavoite 1) ja parempia terveystuloksia (tavoite 3). Tämä toisiinsa liittyvä ymmärrys on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan kehittää kattavia ratkaisuja, joilla voidaan vastata kestävän kehityksen haasteiden monimutkaisuuteen.

Johtopäätökset: Kestävän tulevaisuuden muokkaaminen koulutuksen avulla

Yhteenvetona voidaan todeta, että kestävän kehityksen, kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) ja koulutuksen välinen yhteys on kiistaton. Kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat kattavan kehyksen, joka kiteyttää kestävän kehityksen ytimen ja käsittelee taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöulottuvuuksia. Koulutuksella on keskeinen rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa, sillä se toimii muutosvoimana, joka muovaa tulevista sukupolvista vastuullisia maailmankansalaisia.

Sisällyttämällä kestävän kehityksen periaatteita koulutukseen edistämme paitsi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista myös kasvatamme ajattelutapaa, jossa arvostetaan ihmisen kehityksen ja maapallon luonnonvarojen säilyttämisen välistä harmoniaa. Kun kuljemme kohti vuotta 2030, on välttämätöntä tunnustaa koulutuksen keskeinen rooli kestävän tulevaisuuden muotoilussa ja sellaisen sukupolven kasvattamisessa, joka pystyy selviytymään edessä olevista haasteista.

Ympäristön kestävyyden yhteydessä siihen kuuluu biologisen monimuotoisuuden suojelu, ekosysteemien säilyttäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen maapallon terveyden ja luonnollisen tasapainon säilyttämiseksi.

Taloudellisesti kestävään kehitykseen kuuluu innovaatioiden edistäminen, vihreän teknologian käyttöönotto ja sellaisten vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen edistäminen, jotka hyödyttävät sekä voittomarginaaleja että yhteiskuntaa.

Sosiaalinen kestävyys keskittyy sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämiseen ja sen varmistamiseen, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus koulutukseen, terveydenhuoltoon, turvallisiin elinolosuhteisiin ja mahdollisuuksiin henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kasvuun.

Kaiken kaikkiaan kestävä kehitys on kokonaisvaltainen ja tulevaisuuteen suuntautunut lähestymistapa, jolla pyritään luomaan sopusointuinen tasapaino ihmisen kehityksen ja maapallon luonnonvarojen säilyttämisen välille ja jättämään myönteinen perintö tuleville sukupolville.

Luettelo tiedotusvälineistä

Kuvataide

Kirjallisuus

  • ”Tutta una scivolanda” – Kasvien jano, Piumini R. | IBSN 8879263943
  • ”Le giovani parole” – Se on täydellisyyden aarrearkku – siemen, Gualtieri M.  | IBSN 9788806227425
  • Proserpinan sieppaus (myytti)
  • ”Quel che c’è sotto il cielo. poesie del mondo che è in me”, Chiara Carminati, piirrokset Carla Manea – Ole hyvä naapuri, Tonino Milite | IBSN 8804749377
  • Kikker (lastenkirjasarja), Max Velthuis

Historialliset muistomerkit ja maisema (muut)

Kuvataide

Osallisuus ja kestävän kehityksen tavoitteet: Moninaisuuden vaaliminen globaalin hyvinvoinnin edistämiseksi

Osallisuuden ydin vastaa saumattomasti kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyviä periaatteita, jotka ovat muutosvoimainen maailmanlaajuinen ohjelma, jolla pyritään vastaamaan maailmamme monitahoisiin haasteisiin. Kestävän kehityksen kulmakivi, osallisuus, läpäisee kestävän kehityksen tavoitteet ja korostaa sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöulottuvuuksien keskinäistä yhteyttä. Osallisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden välisen syvällisen yhteyden ymmärtäminen on keskeistä Agenda 2030:n vision toteuttamisessa.

Osallisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden risteyskohdat

Osallisuus ei ole vain erillinen periaate, vaan se on olennainen osa, joka on kietoutunut eri kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tavoite 10 (eriarvoisuuden vähentäminen) tähtää nimenomaisesti eriarvoisuuden vähentämiseen maiden sisällä ja niiden välillä ja korostaa tarvetta varmistaa osallisuus poliittisissa kehyksissä, sosiaalisissa järjestelmissä ja taloudellisissa mahdollisuuksissa. Edistämällä osallisuutta yhteiskunnat voivat murtaa syrjintää ylläpitäviä rakenteita ja mahdollistaa yhtäläisen pääsyn resursseihin, mahdollisuuksiin ja päätöksentekoprosesseihin.

Vastaavasti tavoitteessa 5 (sukupuolten välinen tasa-arvo) pyritään poistamaan sukupuoleen perustuva syrjintä ja varmistamaan, että naisilla ja tytöillä on yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, työhön ja osallistumiseen päätöksentekoon. Tämä tavoite ilmentää osallisuuden henkeä, sillä siinä tunnustetaan ja korjataan historiallinen epätasapaino ja edistetään yhteiskuntaa, jossa kaikilla sukupuolilla on samat mahdollisuudet.

Osallisuuden merkitys käy ilmi myös tavoitteesta 4 (Laadukas koulutus), jossa korostetaan tarvetta varmistaa osallistava ja tasapuolinen koulutus kaikille. Inklusiivinen koulutus on muutakin kuin esteettömyyttä; siinä otetaan huomioon erilaiset oppimistyylit, kulttuuritaustat ja kyvyt ja luodaan ympäristö, jossa jokainen oppija tuntee itsensä arvostetuksi ja tuetuksi.

Tunnustamalla osallisuuden roolin tietyissä kestävän kehityksen tavoitteissa emme ainoastaan puutu välittömiin haasteisiin vaan edistämme myös laajempaa tavoitetta luoda kestävä ja oikeudenmukainen maailma.

Osallisuus koulutuksessa: Kestävän kehityksen katalysaattori

Koulutus on tehokas väline osallisuuden edistämisessä, ja se liittyy läheisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Inklusiivinen koulutus on muutakin kuin esteettömien tilojen tarjoamista; siihen kuuluu sellaisen ympäristön luominen, jossa kunnioitetaan ja juhlitaan monimuotoisuutta. Inklusiiviset koulutuskäytännöt hyödyttävät paitsi taustaltaan ja kyvyiltään erilaisia yksilöitä myös koko yhteiskuntaa.

Inklusiivinen opetus edistää yhteenkuuluvuuden ja voimaantumisen tunnetta ja kasvattaa sukupolvea, joka arvostaa erilaisuutta pikemminkin vahvuutena kuin esteenä. Se antaa oppilaille valmiudet navigoida globalisoituneessa maailmassa ja edistää kulttuurien välistä ymmärrystä ja empatiaa. Inklusiivisista oppilaitoksista tulee innovaatiokeskuksia, joissa moninaiset näkökulmat yhdistyvät monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisäksi osallistava koulutusjärjestelmä edistää suoraan tavoitetta 4 (laadukas koulutus) varmistamalla, että kaikki oppijat taustasta riippumatta saavat koulutusta, joka valmistaa heitä aktiiviseen ja vastuulliseen kansalaisuuteen. Inklusiivisessa koulutuksessa ei ole kyse vain vammaisten oppilaiden tarpeiden täyttämisestä vaan myös erilaisten kulttuurien, kielten ja oppimistyylien huomioon ottamisesta.

Inklusiivisten käytäntöjen rooli koulutuksen ulkopuolella

Osallisuuden vaikutus ulottuu koulutuksen ulkopuolelle. Työpaikoilla osallistavat käytännöt edistävät tavoitetta 8 (ihmisarvoinen työ ja talouskasvu) edistämällä monipuolisia ja tasapuolisia työllistymismahdollisuuksia. Julkisissa tiloissa osallisuus vastaa tavoitetta 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt) varmistamalla, että kaupunkiympäristöt ovat esteettömiä ja mukautuvia kaikille heidän kyvyistään riippumatta.

Sosiaalinen vuorovaikutus rikastuu osallisuuden kautta, mikä edistää yhteisön yhteenkuuluvuutta ja joustavuutta. Tavoitteessa 16 (Rauha, oikeus ja vahvat instituutiot) korostetaan osallistavien yhteiskuntien merkitystä, joissa instituutiot ovat edustavia ja vastaavat kaikkien kansalaisten tarpeisiin.

Johtopäätökset: Kestävän tulevaisuuden rakentaminen osallisuuden avulla

Yhteenvetona voidaan todeta, että osallisuuden periaatteet liittyvät läheisesti kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Agenda 2030:een. Osallisuus ei ole vain sivuseikka, vaan se on linkki, joka pitää kestävän kehityksen kudoksen koossa. Osallisuutta edistävien käytäntöjen avulla yhteiskunnat voivat hyödyntää inhimillisen potentiaalin koko kirjon, murtaa esteitä ja luoda maailman, jossa monimuotoisuutta juhlitaan.

Koulutuksen osallisuus käynnistää myönteistä muutosta ja muokkaa sukupolvea, joka kykenee edistämään kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta. Kun kuljemme kohti vuotta 2030, sitoutuminen osallisuuteen on edelleen ensiarvoisen tärkeää, sillä se on johtava periaate yhteisellä matkalla kohti maailmaa, jossa ketään ei jätetä jälkeen.

Kirjallisuus

Historialliset muistomerkit ja maisema (muut)

Kuvataide

Rauha ja kestävän kehityksen tavoitteet: Maailmanlaajuisen harmonian suunnitelma

Rauhan käsite vastaa syvästi kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyviä ihanteita, jotka ovat kattava kehys, joka on suunniteltu vastaamaan maailman kiireellisimpiin haasteisiin. Rauha, joka on muutakin kuin konfliktien poissaoloa, on olennainen osa kestävän kehityksen tavoitteita, ja siinä korostetaan sopusointuisten yhteiskuntien merkitystä kestävälle kehitykselle. Rauhan ja kestävän kehityksen tavoitteiden välisen monimutkaisen suhteen ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää Agenda 2030:n vision toteuttamiseksi.

Rauha kestävän kehityksen katalysaattorina

Kestävän kehityksen tavoitteiden ytimessä on tavoite 16 (rauha, oikeudenmukaisuus ja vahvat instituutiot), jossa nimenomaisesti tunnustetaan rauhan keskeinen rooli kestävän kehityksen edistämisessä. Rauha ei ole vain päämäärä sinänsä vaan myös keino saavuttaa monia toisiinsa liittyviä tavoitteita. Rauhanomainen, väkivallasta ja konflikteista vapaa yhteiskunta on välttämätön perusta köyhyyden poistamiselle (tavoite 1), nälänhädän poistamiselle (tavoite 2) ja hyvän terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle (tavoite 3).

Rauhanomaiset ja oikeudenmukaiset yhteiskunnat edistävät talouskasvua ja ihmisarvoista työtä (tavoite 8), sillä ne tarjoavat suotuisan ympäristön yritysten menestykselle ja yksilöiden tuottavalle ja mielekkäälle työllistymiselle. Lisäksi rauha on välttämätön edellytys sukupuolten tasa-arvon saavuttamiselle (tavoite 5), sillä naiset ja tytöt kärsivät suhteettomasti konfliktien ja väkivallan aiheuttamista rasitteista.

Rauhan ja kasvatuksen yhteys toisiinsa

Koulutuksella on keskeinen rooli rauhan kulttuurin vaalimisessa. Tavoitteessa 4 (Laadukas koulutus) korostetaan osallistavan, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen merkitystä kaikille. Monipuolinen koulutusjärjestelmä ei ainoastaan välitä tietoa, vaan myös kasvattaa suvaitsevaisuutta, ymmärrystä ja konfliktinratkaisua koskevia arvoja. Osallistavat koulutuskäytännöt, joissa juhlitaan monimuotoisuutta ja edistetään empatiaa, auttavat suoraan rakentamaan perustan rauhanomaiselle rinnakkaiselolle.

Koulutuksen avulla yksilöt saavat valmiudet ymmärtää ja käsitellä eroja ja kasvattaa sukupolvea, joka arvostaa vuoropuhelua erimielisyyksien sijaan. Oppilaitokset toimivat näin ollen kasvualustoina, joilla edistetään maailmankansalaisuutta sekä rauhan ja suvaitsevaisuuden periaatteita.

Juurisyihin puuttuminen: Rauhanomainen lähestymistapa kehitykseen

Rauha ei ole pelkästään väkivallan puuttumista, vaan se on oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja konfliktien ennakoivaa ratkaisemista. Kestävän kehityksen tavoitteita tavoiteltaessa on välttämätöntä puuttua konfliktien ja eriarvoisuuden perimmäisiin syihin. Kestävä kehitys edellyttää sitoutumista sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen, kuten tavoitteessa 16 esitetään.

Rauhan rakentaminen ja ylläpitäminen edellyttää osallistavien hallintorakenteiden edistämistä, korruption torjuntaa ja oikeuden saatavuuden varmistamista kaikille. Nämä tekijät eivät ole olennaisia ainoastaan tavoitteen 16 saavuttamisen kannalta, vaan ne ovat olennainen osa myös muiden sellaisten tavoitteiden edistämistä, jotka perustuvat oikeudenmukaisen ja rauhanomaisen maailman luomiseen.

Siltojen rakentaminen: Rauhan rooli globaaleissa kumppanuuksissa

Kestävän kehityksen tavoitteissa korostetaan maailmanlaajuisten kumppanuuksien merkitystä (tavoite 17) kestävän kehityksen saavuttamisessa. Rauha toimii yhteisenä pohjana, joka helpottaa yhteistyötä kansakuntien, organisaatioiden ja yksilöiden välillä. Se luo ympäristön, jossa yhteisiin tavoitteisiin voidaan pyrkiä yhdessä ja erimielisyydet voidaan ratkaista diplomaattisin keinoin.

Rauhan edistäminen maailmanlaajuisesti edellyttää kansainvälisen yhteistyön edistämistä, kiistojen ratkaisemista vuoropuhelun avulla ja konfliktien ratkaisumekanismien tukemista. Rauhanomainen maailma luo pohjan mielekkäälle, rajat ylittävälle yhteistyölle, joka edistää yhteisiä toimia edellyttävien tavoitteiden saavuttamista.

Johtopäätökset: Rauhan ja koulutuksen avulla harmoninen tulevaisuus

Yhteenvetona voidaan todeta, että rauha ei ole vain tärkeä tavoite itsessään, vaan se on myös katalysaattori, joka edistää koko kestävän kehityksen kokonaisuutta. Agenda 2030:een kiteytetyissä kestävän kehityksen tavoitteissa tunnustetaan rauhan ja ihmisten hyvinvoinnin välinen syvällinen keskinäinen riippuvuus. Koulutuksesta tulee muuntautumiskykyinen väline rauhankulttuurin vaalimisessa, ja samalla perimmäisiin syihin puuttumisesta ja kumppanuuksien rakentamisesta tulee välttämätöntä kestävän kehityksen saavuttamiseksi maailmanlaajuisesti.

Kun kuljemme kohti vuotta 2030, rauhan edistämisen pitäisi olla etusijalla pyrkimyksissämme ja muokata maailmaa, jossa jokainen yksilö voi kukoistaa harmonian, oikeudenmukaisuuden ja yhteistyön ilmapiirissä. Tällä matkalla koulutus toimii majakkana, joka ohjaa yhteiskuntia kohti arvoja, jotka ovat aidosti kestävän ja toisiinsa kytkeytyneen tulevaisuuden perustana.

Kirjallisuus

  • The Cloven Viscount, Italo Calvino, piirrokset Emanuele Luzzati | IBSN 8804598905